Keskustan ja Palokan terveysasemat juhlivat tänä keväänä Vuoden Laatuterveysasema -titteleitään Jyväskylässä. Jyväskylän yhteistoiminta-alueella eli JYTE:ssä on tehty vuodesta 2015 asti laatutyötä uudella, systemaattisella otteella. Tähtäimessä on pitkäjänteinen ja mitattava avoterveydenhuollon laadun parantaminen.

Hoidon laatua parannetaan vuosittain asetettujen tavoitteiden kautta.

– Viime vuonna meillä oli tavoitteena saada huonossa hoitotasapainossa olevat verenohennuslääke-potilaat parempaan hoitotasapainoon. Mittaamme varfariinia syövien potilaiden hoitotasapainoa systemaattisesti ja puutumme kohdennetusti huonossa tasapainossa olevien tilanteeseen. Onnistuimme mitatusti vähentämään näiden korkean riskin potilaiden osuutta, kertoo avosairaanhoidon kehittäjälääkäri Aapo Tahkola Jyväskylän Keskustan terveysasemalta.

– Toinen tavoitteista oli saada sepelvaltimopotilaat parempaan kolesterolikontrolliin ja yli 200 sepelvaltimopotilasta enemmän saatiinkin kolesteroliarvoltaan tavoitteeseen, eli alle 1,8 LDL-tasoon, hän kertoo.

Tietojärjestelmien tietoa hyödynnetään systemaattisesti laadun parantamisessa

Yleislääketieteen erikoislääkäri Aapo Tahkola ja hänen työparinsa, kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkinen koordinoivat JYTE:n Avosairaanhoidon Laatutyöryhmän toimintaa. Laatutyöryhmään kuuluu hoitaja-lääkäri-työpari jokaiselta JYTE:n kahdeksalta terveysasemalta.

– Kun perustimme tällaiseen työpari-työskentelyyn pohjaavan laatutyöryhmän, rakensimme samaan aikaan myös JYTE:n Laatupankin. Laatupankkiin kertyy automaattisesti ja jatkuvasti mittaustietoa järkeväksi raportiksi käytännön työn ohessa ilman, että sitä kukaan erikseen kerää ja syöttää, Aapo Tahkola kertoo.

Mittaustiedon perusteella voidaan luotettavasti seurata, mihin suuntaan ollaan menossa. Vuosittain tammikuussa kokoonnutaan yhteen luomaan katsausta menneeseen vuoteen ja laaditaan seuraavan vuoden laatutavoitteet.

– Valitsemme vain muutaman taatusti terveyshyötyä lisäävän, selkeästi mitattavan ja johdon hyväksymän laatutavoitteen kerrallaan. Pyrimme riittävän haastavaan mutta realistiseen tavoitetasoon.

(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)

Aapo Tahkola

Aapo Tahkola

Tulosten näkeminen motivoi myös henkilöstöä

Aapo Tahkola kertoo, että laatutyössä valitaan kohderyhmiksi huonossa tasapainossa olevia potilasryhmiä, jotka saavat selkeän, näyttöön perustuvan hyödyn interventiosta.

– Siihen on ammattilaisenkin helppo motivoitua ja se on palkitsevaa työtä, hän sanoo.

Yhdeksi toimivimmista käytännön keinoista on osoittautunut tarkkaan oikealle potilasryhmälle kohdistettu kutsukäytäntö. Potilaat tavoitetaan kohdistetulla kutsukäytännöllä erittäin hyvin.

– Laatupankin kautta poimituille potilaille ilmoitettiin esimerkiksi, että lääkäri soittaa sinulle tiettynä aikana, jos et tee mitään. Näin toimimalla olemme tavoittaneet lähes kaikki kutsutut potilaat, tässä otoksessa noin 90-prosenttisesti, Aapo Tahkola kertoo.

– Laatutietoa tarkastellessa on ollut todella motivoivaa huomata, että vaikka perusterveydenhuoltoa usein parjataan, niin hoidon tuloksissa ollaan varsin hyviä. Ja muutoksia saa oikeasti aikaan, kun jaksaa toimia systemaattisesti.

Jyväskylän mallista opittua:

  1. Työskentelytapa on motivoiva ja vaikuttava. Hyvää harjoitusta myös SOTE-uudistuksen näkökulmasta!
  2. Mahdollistaa parhaiden käytäntöjen leviämisen.
  3. Mittaaminen on helpompaa kuin mitattavan asian muuttaminen.
  4. Lääkäreiden mukana olo välttämätöntä, jotta muutosta tapahtuu.
  5. Vertailutietoa muualta tarvitaan tavoitteenasettelun tueksi.