Paikkatietokannoista kustannustehokasta tietoa terveyspalvelujen suunnitteluun

Sosioekonomisen aseman (SES) vaikutusta terveyserojen muodostumiseen tai hoidon tavoitteiden toteutumiseen voidaan arvioida postinumeroalueittaisen avoimen tiedon avulla, osoittaa IMPRO-hankkeen tutkija Maija Toivakan tutkimus. Aluetason SES-muuttujien vaikutus oli samansuuntaista potilaan omien sosioekonomisten taustatietojen kanssa, kun ennustettiin tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidon toteutumista.
– Tämä on merkittävä havainto, sillä pienalueisiin perustuvia sosioekonomisia tekijöitä on saatavilla avoimina ilmaisina aineistoina. Yksilöllisten sosioekonomisten tietojen käyttäminen sen sijaan on kallista ja vaatii pitkiä lupaprosesseja, projektitutkija Maija Toivakka toteaa.
Pienalueisiin perustuvat, väestön sosioekonomista asemaa kuvaavat muuttujat voivat tarjota kustannustehokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää terveyspalvelujen ensikäden suunnittelussa ja resurssoinnissa. Hallinnollisiin potilastietojärjestelmiin ei yleensä kirjata potilaiden sosioekonomisia taustatietoja, joten tutkimuksellisesti niiden hyödyntäminen on ollut aikaa vievää ja kallista.

Postinumeroalueen koulutustaso kertoo hoidon tavoitteiden toteutumisesta

Tutkimuksessa vertailtiin väestön pienalueittaista sosioekonomista asemaa kuvaavien tekijöiden (tulot, koulutus, työttömyys) ja vastaavien, potilaan omien sosioekonomisten taustatietojen kykyä selittää hoidon tavoitteiden toteutumista tyypin 2 diabetesta sairastavilla Pohjois-Karjalassa. Potilaan pitkäaikaisverensokeripitoisuutta käytettiin esimerkkinä hoidon toteutumisesta.
Tulokset osoittavat, että postinumeroalueilla, joilla väestön koulutustaso on alhaisempi, myös potilaiden pitkäaikaisverensokeripitoisuus on korkeampi. Työttömyys ei ennusta korkeampia pitkäaikaisverensokeripitoisuuksia alueellisesti eikä yksilötasolla. Korkea pitkäaikaisverensokeripitoisuus oli yhteydessä potilaan mataliin tuloihin, mutta postinumeroalueen mediaanitulot eivät ennustaneet potilaan pitkäaikaisverensokeripitoisuutta.
Pienaluetasolla on saatavilla monenlaisia paikkatietoaineistoja esimerkiksi rakennettuun ympäristöön liittyen ja myös näitä on mahdollista käyttää tautiesiintyvyyden ja hoidon toteutumisen ennustamiseen.
Tutkimusaineisto koostui alueellisesta potilastietojärjestelmästä poimituista tyypin 2 diabetesta sairastavien potilastiedoista (n=10204), Tilastokeskuksen postinumeroalue-tietokannasta poimituista SES-muuttujista ja Tilastokeskuksen toimittamista potilaiden henkilökohtaisista SES-muuttujista.
Lue lisää:
The usefulness of small-area-based socioeconomic characteristics in assessing the treatment outcomes of type 2 diabetes patients: a register-based mixed-effect study. Toivakka Maija, Pihlapuro Aki, Tykkyläinen Markku, Mehtätalo Lauri, Laatikainen Tiina. BMC Public Health 2018.

Lisätietoja

Maija Toivakka
projektitutkija
puh. 050 462 4686
sähköposti: maija.toivakka(at)uef.fi