Alkoholin käytöstä aiheutuneiden sote-kustannusten hillitseminen edellyttää parempaa hoitoon pääsyä sekä kokonaisvaltaista ja ennakoivaa otetta palveluilta. Kuntien tulee varmistaa asukkaiden pääsy päihdepalveluiden piiriin tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. Tällä tavoin voidaan pienentää merkittävästi yksilötasolle kertyviä hoidon kokonaiskustannuksia, ja vähentää työikäisten riskiä päätyä erityisen kalliiksi potilaaksi.

Kustannukset kasautuvat

Alkoholihaitat kasautuvat usein mielenterveys- ja sosiaalisten ongelmien kanssa. Se johtaa suurempaan sote-palveluiden tarpeeseen ja hoidon kustannuksiin.

”Tutkimuksemme mukaan 10 %:lle alkoholiongelmaisista kertyi 51,7 % kaikista alkoholiongelmaisten hoidon kokonaiskustannuksista Siun Soten alueella, yhteensä 65 miljoonaa euroa”, toteaa projektitutkija Elina Rautiainen.

Hoidon järjestäminen voi tulla yhteiskunnalle halvemmaksi

Päihdehoidon ulkopuolelle jääminen voi kasvattaa hoidon kokonaiskustannuksia 50 %:lla komplisoituneiden ongelmien jäädessä erikoissairaanhoidon hoidettaviksi.

”Kuntien ja sairaanhoitopiirien on varmistettava päihdepalvelujen riittävä resursointi ja toimivat hoitoketjut, jotta kukaan alkoholiongelmainen ei jää tarvitsemansa hoidon ja palveluiden ulkopuolelle”, Rautiainen kuvailee tuoretta politiikkasuositusta.

Päihdehoidon osaaminen varmistettava tulevaisuuden sote-keskuksissa

Alueellisten sote-johtajien on varmistettava riittävä päihdehoidon osaaminen perusterveydenhuollon palveluissa. Tämä on myös onnistuneen hoitoonohjauksen edellytys.

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden saaminen pienentää kokonaiskustannuksia ja kuolemanriskiä alkoholiongelmaisilla työikäisillä.

”Näiden palveluiden saatavuus tulee taata tarjoamalla asiakkaille erilaisia väyliä hoitoon heidän tarpeidensa mukaan”, Rautiainen kuvailee.

Lue lisää:

Alkoholin käytöstä aiheutuneiden sotekustannusten hillitseminen on mahdollista -politiikkasuositus (pdf,  243 kt)

IMPRO:n politiikkasuositukset

Lisätietoja:

Elina Rautiainen
tutkija
puh. 029 524 7391
etunimi.sukunimi@thl.fi