Suomessa tammikuussa 2017 toteutetun diabeteslääkkeiden korvausmuutoksen vaikutus näkyy tyypin 2 diabetesta sairastavien hoitotasapainossa. Hoitotasapaino on huonontunut erityisesti niillä potilailla, jotka käyttivät korvausmuutoksen aikaan muita diabeteslääkkeitä kuin metformiinia tai insuliinia. Myös diabeteslääkkeiden vuosikulutus väheni korvausmuutoksen jälkeen.

Tyypin 2 diabeteksen hoidon ensisijaisena tavoitteena on hyvän hoitotasapainon ylläpitäminen ja diabetekseen liittyvien komplikaatioiden estäminen. Diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirrettiin vuoden 2017 alussa ylemmästä alempaan erityiskorvausluokkaan, eli niistä korvataan enää 65 prosenttia. Insuliinit pysyivät ylemmässä 100 prosentin erityiskorvausluokassa. Muutoksen taustalla oli hallitusohjelma, jossa asetettiin tavoitteeksi 150 miljoonan euron lääkekorvaussäästöt.

Diabeteksen hoidon kustannukset ovat arviolta noin 15 prosenttia Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista. Kustannuksista vähintään kaksi kolmasosaa koituu hyvällä hoidolla estettävissä olevien komplikaatioiden hoidosta. Koska diabetespotilaat ovat usein pienituloisia ja korvausmuutoksen on raportoitu kasvattaneen potilaiden omavastuuosuuksia, on tärkeää kiinnittää huomiota potilaiden mahdollisuuksiin hankkia tarvitsemansa lääkkeet.

Lisätietoja:

Impact of co-payment level increase of antidiabetic medications on glycaemic control: an interrupted time-series study among Finnish patients with type 2 diabetes (BMC Health Services Research)

Itä-Suomen yliopiston tiedote tutkimuksesta

Piia Lavikainen
tutkijatohtori
Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos
p. 040 702 4682
piia.lavikainen@uef.fi

Janne Martikainen
professori
Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos
p. 040 355 2600, 044 071 8243
janne.martikainen@uef.fi